126/2023

Tässä asetuksessa säädetään sellaisista vuodelta 2023 maksettavista tuotannosta irrotetuista suorista tuista, joita voidaan myöntää aktiiviviljelijälle jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115, jäljempänä suunnitelma-asetus , 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Tuenhakija kuuluu Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain (1332/2022) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kansalliseen rekisteriin, jos tuenhakijalla on Patentti- ja rekisterihallituksen tai Verohallinnon myöntämä yritys- tai yhteisötunnus ja hänen tietonsa ovat saatavissa yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä todetaan tuenhakijan maatalouden harjoittaminen päätoimialana. Päätoimialan on oltava Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaiseen luokkaan 01 kuuluva kasvinviljely tai kotieläintalous, ei kuitenkaan metsästys tai sitä palveleva toiminta eikä maataloutta palveleva toiminta. Päätoimiala voi olla myös luokkaan 01612 kuuluva maatalousmaan pitäminen viljelykelpoisena.

Tuenhakijan tulee olla merkitty arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin alkutuottajana.

Jos tuenhakija ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, maataloustoiminnan harjoittaminen on erikseen todistettava toimivaltaiselle viranomaiselle. Tuenhakija voi osoittaa maataloustoiminnan harjoittamisen esittämällä asiakirjaselvityksen maataloustoiminnastaan tai tukivuotta edeltävän vuoden maataloustuloistaan tai toimittamalla muita todisteita, joilla hän osoittaa harjoittavansa maataloustoimintaa. Maataloustoiminnan harjoittaminen voi olla sivutoimista tai osa-aikaista.

Perustulotukea voidaan myöntää eräiden maaseudun kehittämisen korvauksien, suorien viljelijätukien ja maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien korvaus- ja tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1379/2022) liitteen 1 mukaisilla tukialueilla AB ja C.

Suunnitelma-asetuksen liitteessä V tarkoitetusta suorien tukien vuosittaisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää perustulotukeen enintään 292,55 miljoonaa euroa. Perustulotuen enimmäismäärä jaetaan suunnitelma-asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla alueellisesti 4 §:ssä tarkoitetuille tukialueille.

Alueelliset enimmäismäärät vuonna 2023 ovat tukialueittain seuraavat:

Perustulotukea voidaan myöntää vuonna 2023 tukialueittain enintään seuraava euromäärä tukikelpoista hehtaaria kohden:

Suunnitelma-asetuksen liitteessä V tarkoitetusta suorien tukien vuosittaisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää uudelleenjakotulotukeen enintään 26,0 miljoonaa euroa.

Uudelleenjakotulotukea voidaan vuonna 2023 myöntää enintään 17,68 euroa hehtaarilta.

Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun ikävaatimuksen on täytyttävä sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin tuenhakija jättää ensimmäisen perustulotukea koskevan hakemuksensa.

Nuorella viljelijällä on Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu määräysvalta osakeyhtiössä, jos hänellä on yli puolet yhtiön osakkeista ja hänen omistamansa osakkeet tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä. Jos nuorella viljelijällä on määräysvalta yhtiössä, joka on osakkaana tukea hakeneessa yhtiössä, hänellä katsotaan olevan määräysvalta tässä yhtiössä, jos ensiksi tarkoitettu yhtiö omistaa yli puolet tukea hakeneen yhteisön osakkeista ja nämä tuottavat yli puolet yhtiön osakkeiden äänimäärästä.

Avoimessa yhtiössä määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos kaikki yhtiömiehet täyttävät nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot. Kommandiittiyhtiössä määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot täyttäviä yhtiömiehiä on enemmistö vastuunalaisista yhtiömiehistä. Osuuskunnassa määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos enemmistö jäsenistä täyttää nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot.

Jos kyseessä on luonnollisten henkilöiden ryhmä, määräysvallan katsotaan olevan nuorella viljelijällä, jos kaikki ryhmän jäsenet täyttävät nuorten viljelijöiden tulotuen saajalle asetetut ehdot.

Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna nuorelta viljelijältä edellytettävänä riittävänä ammattitaitona pidetään vähintään toisen asteen luonnonvara-alan tutkintoa taikka kolmen vuoden luonnonvara-alan käytännön kokemuksen lisäksi hankittua vähintään 20 opintoviikon, 30 opintopisteen tai niitä vastaavan osaamispistemäärän laajuista koulutusta, josta vähintään 10 opintoviikkoa, 15 opintopistettä tai niitä vastaavan osaamispistemäärän verran on talousopintoja.

Jos nuorten viljelijöiden tulotuen hakijana on yhteisö tai luonnollisten henkilöiden ryhmä, ammattitaitoa koskevan edellytyksen katsotaan täyttyvän, jos jokaisella yhteisön jäsenellä, jolla on määräysvalta yhteisössä, tai jokaisella luonnollisten henkilöiden ryhmän jäsenellä on 1 momentissa tarkoitettu tutkinto taikka vähintään puolella heistä on riittävä koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Nuorella viljelijällä, joka hakee nuorten viljelijöiden tulotukea, on oltava tässä pykälässä tarkoitettu ammattitaito ensimmäisenä tuen hakuvuonna viimeistään 31 päivänä elokuuta.

Nuorten viljelijöiden tulotukeen voidaan käyttää enintään 13,1 miljoonaa euroa suunnitelma-asetuksen liitteessä V tarkoitetusta suorien tukien vuosittaisesta enimmäismäärästä.

Nuorten viljelijöiden tulotukea voidaan myöntää tuenhakijalle enintään 150 hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tulotukea voidaan vuonna 2023 myöntää enintään 88 euroa hehtaarilta.

Talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän tukea voidaan myöntää seuraavista aloista, jotka säilytetään muokkaamattomina 31 päivästä lokakuuta 2023 seuraavan kevään kylvö- tai istutustöihin asti mutta kuitenkin vähintään 15 päivään huhtikuuta:

Edellä 1 momentissa tarkoitettua alaa ei saa kyntää eikä muutoin muokata, ja alalla oleva sänki- tai kasvipeite on säilytettävä. Pysyvän nurmen ala, josta haetaan talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän tukea, on säilytettävä kyntämättä 16 päivään toukokuuta. Tuenhakija ei saa vähentää pysyvän nurmen alaa tilallaan sinä aikana, jona hän sitoutuu talviaikaista kasvipeitettä koskevaan ekojärjestelmään.

Talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän tukea ei myönnetä kasvustosta, joka tuhotaan kemiallisesti lukuun ottamatta nurmikasvien sänkeä ja 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua sänkeä.

Tuenhakijan on ilmoitettava Ruokaviraston määräämällä tavalla alat, jotka hän säilyttää sänki- tai kasvipeitteisenä 1 momentissa tarkoitetun ajan.

Talviaikaista kasvipeitettä koskevan ekojärjestelmän vähimmäistasona on noudatettava Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:ssä tarkoitettua talviaikaista vähimmäismaanpeitettä sekä Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ää.

Talviaikaisesta kasvipeitteestä ei makseta ekojärjestelmän tukea kasvulohkolle, joka on:

Luonnonhoitonurmia koskevassa ekojärjestelmässä kasvuston tulee koostua vuonna 2023 tai aiemmin kylvetyistä monivuotisista nurmikasveista. Luonnonhoitonurmen siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia saa olla typensitojakasveja. Perustettavista kasvustoista on kirjattava viljelymuistiinpanoihin siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet. Myös monilajisiksi kehittyneet luonnonvaraisia heiniä ja ruohovartisia kasveja sisältävät vanhat aiemmin kylvetyt nurmikasvustot voidaan hyväksyä luonnonhoitonurmiksi.

Luonnonhoitonurmen kasvustoa ei saa muokata muulloin kuin sen perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Kasvusto, jonka viljelyyn myönnetään luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän tukea useampana kuin yhtenä perättäisenä vuonna, on niitettävä viimeistään 31 päivänä elokuuta joka toinen vuosi. Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa vaikeissa rikkakasvitilanteissa kasvusto on niitettävä vuosittain viimeistään 31 päivänä elokuuta siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.

Luonnonhoitonurmea ei saa lannoittaa. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää vain kasvuston päättämiseen. Viljelijä, joka on käyttänyt kasvinsuojeluaineita edeltävänä vuonna luonnonhoitonurmen päättämiseen, ei voi sitoutua seuraavana vuonna samalla alalla luonnonhoitonurmia koskevaan ekojärjestelmään. Luonnonhoitonurmen kasvusto on säilytettävä ja ehtoja on noudatettava 31 päivään elokuuta, jonka jälkeen kasvusto saadaan päättää. Toisesta luonnonhoitonurmivuodesta alkaen syyskylvöisten kasvien kylvö ja kylvöön liittyvä lannoittaminen ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on sallittua 1 päivästä elokuuta.

Luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän vähimmäistasona on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 §:n 7 momenttia tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen (Ålands författningssamling 2016:41) 6 §:n 8 momenttia sekä Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ää.

Luonnonhoitonurmista ei makseta ekojärjestelmän tukea kasvulohkolle, joka on:

Viherlannoitusnurmen kasvuston tulee koostua vuonna 2023 kylvetystä tai vuonna 2022 suojakasvin kanssa kylvetystä nurmikasvien ja typensitojakasvien seoksesta. Siemenseoksessa on oltava vähintään neljää eri lajia. Siemenseoksen painosta vähintään 20 prosenttia on oltava typensitojakasvia. Viljelymuistiinpanoihin on kirjattava siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet.

Viherlannoitusnurmen kasvustoa ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Viherlannoitusnurmet, joille myönnetään viherlannoitusnurmien tukea useana perättäisenä vuonna, on niitettävä viimeistään 31 päivänä elokuuta toisena vuonna. Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa vaikeissa rikkakasvitilanteissa kasvusto on niitettävä vuosittain viimeistään 31 päivänä elokuuta siten, että rikkakasvien leviäminen estyy.

Viherlannoitusnurmea ei saa lannoittaa. Kasvinsuojeluaineita saa käyttää vain kasvuston päättämiseen. Tuenhakija, joka on käyttänyt kasvinsuojeluaineita edeltävänä vuonna viherlannoitusnurmen päättämiseen, ei voi sitoutua seuraavana vuonna samalla alalla viherlannoitusnurmia koskevaan ekojärjestelmään. Viherlannoitusnurmen kasvusto on säilytettävä ja toimenpiteen ehtoja on noudatettava 31 päivään elokuuta. Toisen ja kolmannen vuoden viherlannoitusnurmella syyskasvien kylvö ja kylvöön liittyvä kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö on kuitenkin sallittua 1 päivästä elokuuta.

Viherlannoitusnurmia koskevan ekojärjestelmän vähimmäistasona on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 7 momenttia tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen 6 §:n 8 momenttia sekä Euroopan unionin suorista viljelijätuista annetun lain 8 §:ää.

Samalle alalle voidaan myöntää viherlannoitusnurmia koskevan ekojärjestelmän tuki enintään kolmena vuonna peräkkäin.

Viherlannoitusnurmista ei makseta ekojärjestelmän tukea kasvulohkolle, joka on

Monimuotoisuuskasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahta kasvia yhdestä seuraavista ryhmistä:

Monimuotoisuuskasvien kasvusto on kylvettävä vuonna 2023. Monimuotoisuuskasveja koskevan ekojärjestelmän tukea voidaan myöntää syyskylvöisistä kasveista, jotka on kylvetty vuoden 2022 syksyllä. Monimuotoisuuskasvien kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä nurmeen. Perustettavan riistakasvikasvuston etäisyyden on oltava vähintään 50 metriä sellaisesta tiestä, jonka liikennetiheys on yli 3000 autoa vuorokaudessa.

Viljelymuistiinpanoihin on kirjattava siemenseoksen kasvilajit ja niiden osuudet.

Monimuotoisuuskasveja saa lannoittaa vain kasvuston perustamisen yhteydessä. Kasvinsuojeluaineita ei saa käyttää. Monimuotoisuuskasvien kasvustoa ei saa muokata muutoin kuin kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Jos kasvusto niitetään, sen saa tehdä kasvuston pääasiallisen kukinnan jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä elokuuta. Monimuotoisuuskasvien alaa ei saa laiduntaa. Riistakasvien sadon saa korjata riistaeläinten ruokintaa varten edellä tarkoitetuista määräajoista riippumatta. Riistakasvien siemenseoksilla kylvettyjen peltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Monimuotoisuuskasvien kasvusto on säilytettävä ja monimuotoisuuskasveja koskevan ekojärjestelmän ehtoja on noudatettava 30 päivään syyskuuta.

Monimuotoisuuskasveja koskevan ekojärjestelmän vähimmäistasona on noudatettava eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 §:n 7 momenttia tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen 6 §:n 8 momenttia.

Samalle alalle tukihakemuksessa ilmoitetuille niittykasveille ja peltolintukasveille voidaan myöntää tuki enintään kahtena perättäisenä vuonna.

Monimuotoisuuskasviksi hyväksyttävien pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa seoksessa saa olla muita kylvövuonna kukkivia kaksisirkkaisia kasveja enintään 30 prosenttia siemenseoksen painosta.

Monimuotoisuuskasviksi hyväksyttävien riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:

Viljan, heinäkasvien ja apilan riistakasviseoksissa on aina oltava myös jonkin muun yksivuotisen kasvin siemeniä.

Monimuotoisuuskasviksi hyväksyttävien niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan sekä vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava kotimainen niittykasvilaji. Lisäksi seoksessa saa olla yksivuotisten niittykasvien tai virnojen siemeniä, ei kuitenkaan viljojen siemeniä.

Monimuotoisuuskasviksi hyväksyttävien peltolintukasvien siemenseoksessa on oltava 3 momentissa tarkoitettujen niittykasvien lisäksi ruisvirnan, hunajakukan, kehäkukan tai pellavien, durran, punahirssin, tattarin, maissin, auringonkukan, kvinoan, rypsin, rapsin, kuminan tai viljojen siemeniä. Viljojen siemeniä saa olla enintään 50 kiloa hehtaaria kohden. Apiloita ei hyväksytä peltolinnuille tarkoitetuiksi monimuotoisuuskasveiksi.

Luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja koskevien ekojärjestelmien tukea myönnetään enintään 25 prosentille tuenhakijan eräiden maatalouden pinta-alaperusteisten tukien myöntämisen yleisistä edellytyksistä annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:ssä tarkoitetusta suorien tukien tukikelpoisesta alasta. Tukialueella C luonnonhoitonurmia koskevan ekojärjestelmän tukea myönnetään enintään 10 prosentille edellä mainitusta suorien tukien tukikelpoisesta alasta.

Tuenhakijan on sitouduttava noudattamaan 13, 14 ja 15 §:ssä tarkoitettujen ekojärjestelmien ehtoja kalenterivuoden ajaksi. Edellä 12 §:ssä tarkoitetun ekojärjestelmän ehtoja tuenhakijan on noudatettava mainitussa pykälässä säädettyjen ehtojen edellyttämän ajan.

Ekojärjestelmiin voidaan myöntää tukea enintään 86 miljoonaa euroa.

Ekojärjestelmistä voidaan maksaa vuonna 2023 hehtaaria kohden enintään:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä tammikuuta 2023.

Mitä 10 §:ssä säädetään nuorelta viljelijältä edellytettävästä ammattitaidosta ei sovelleta tuenhakijaan, joka on saanut nuoren viljelijän tukea ennen tämän asetuksen voimaantuloa.

Viherlannoitusnurmi, joka on ilmoitettu tukihakemuksessa vuonna 2022 ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (235/2015) 25 §:ssä tai ympäristö- ja ilmastoystävällisen maatalouden korvauksesta, luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta ja korvauksesta alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Ålands författningssamling 2016:42) 33 §:ssä tarkoitettuna viherlannoitusnurmena, voidaan ilmoittaa vuonna 2023 tämän asetuksen 14 §:ssä tarkoitettuna viherlannoitusnurmena, jos se on ollut viherlannoitusnurmena enintään kaksi vuotta ja se täyttää mainitussa pykälässä säädetyt edellytykset.

Niittykasvien tai peltolintukasvien kasvusto, joka on ilmoitettu tukihakemuksessa vuonna 2022 ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 25 §:ssä tarkoitettuna monimuotoisuuspeltona, voidaan ilmoittaa vuonna 2023 tämän asetuksen 15 §:ssä tarkoitettuna monimuotoisuuskasvien kasvustona, jos se täyttää mainitussa pykälässä säädetyt edellytykset.